Fuck the Facts

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fuck the Facts
Tiedot
Toiminnassa 1998–
Tyylilaji grindcore
Kotipaikka Kanada Ottawa, Ontario[1]
Laulukieli englanti
Jäsenet

Topon Daskitara
Melanie Mongeonlaulu
Mathieu "Vil" Vilandrérummut

Entiset jäsenet

Steve Chartier, 2005–2007
Marc-Andre Mongeon, 2004–2005
Tim Olsen, 2004–2005
Dave Menard, 2003–2005
Brent Christoff, 2001–2002
Shomir Das, 2001
Tim Audette, 2001–2003
Matt Connell, 2001–2004

Levy-yhtiö

Relapse Records, 2006–
Grind It! Records, 2003
Mandarangan Recordings, 2002
Ghetto Blaster Recordings, 2001
Where Late the Bird Sang, 2000
Dedfuk Records, 1999

Aiheesta muualla
fuckthefacts.com

Fuck the Facts on kanadalainen grindcore-yhtye. Yhtye aloitti ensimmäisten nauhoitusten teon vuonna 1998 yhtyeen perustajan, Topon Das’n, toimesta[2] ja vuonna 2001 yhtye julkaisi ensimmäisen CD-R -pitkäsoittonsa, Discoing the Deadin. Yhtye itse on kuvaillut musiikkiaan muun muassa sanoilla "bastardized grindcore" (suom. murrettu grindcore) ja "mullet-core"[3].

Fuct the Facts aloitti toiminnan loppuvuodesta 1998 kun yhtyeen perustajajäsen Topon Das aloitti nauhoitusten teon[4]. Yhtyeellä ei ollut alkuun edes nimeä, kunnes Das päätti nimetä yhden miehen projektinsa Naked Cityn saman nimisen ensijulkaisun kappaleen mukaan. Yhtye julkaisi vuonna 1999 ensimmäisen, yhtyeen nimeä kantavan pitkäsoiton kasettina Dedfuk Recordsin kautta (jonka Das osittain omisti). Tämän jälkeen yhtye julkaisi splittejä Cult of the Damnedin, Longdreamdeadin ja S.M.E.S:n kanssa kunnes vuonna 2000 yhtye julkaisi toisen pitkäsoittonsa, Vagina Dancerin slovakialaisen levy-yhtiön, Where Late The Birds Sangin kautta.

Kun yhtye oli julkaissut kaksi pitkäsoittoa, alettiin yhtye pikkuhiljaa tuntemaan alan musiikkipiireissä. Yhtye julkaisikin seuraavan pitkäsoittonsa, Discoing the Dead vuonna 2001 Ghetto Blaster Recordingsin kautta (jonka Das niin ikään omisti).[5] Levyn saaman positiivisen palautteen myötä Das päätti ottaa yhtyeeseen lisää jäseniä, ja ensimmäisenä yhtyeeseen tuli rumpaliksi Matt Connell ja vähän Connellin jälkeen yhtyeeseen liittyi kitaristi Tim Audette. Samana vuonna yhtye julkaisi jatkoa pitkäsoitolle Discoing the Dead, Mullet Feverin jota kuvailtiin muun muassa sanoilla 37 laulua 35 minuutissa.

Vuonna 2002 yhtyeen solisti, Brent Christoff, jätti yhtyeen ja vähän Christoffin lähdön jälkeen yhtyeeseen tuli solistiksi Mel Mongeon ja vuonna 2003 yhtye julkaisi kolmannen pitkäsoittonsa, Backstabber Etiquetten. Vuonna 2003 yhtyeen kitaristiksi vaihtui Dave Menard ja vuonna 2004 rumpaliksi Connellin tilalle tuli Tim Olsen ja yhtye julkaisi EP:n Legacy of Hopelessness.

Vuonna 2005 yhtyeen rumpaliksi Olsenin tilalle tuli Mathieu Vilandré ja vuonna 2006 yhtye solmi kolmen levyn levytyssopimuksen Relapse Recordsin kanssa[6].

  • Matt Connell (2001–2004)
  • Tim Audette (2001–2003)
  • Shomir Das (2001)
  • Brent Christoff (2001–2002)
  • Dave Menard (2003–2005)
  • Tim Olsen (2004–2006)
  • Marc-Andre Mongeon (2004–2005)
  • Steve Chartier (2005–2007)

Kiertue- ja studiojäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Travis Tomchuk - Laulu (2006)
  • Jean-Louis Wittinger - Kitara (2006)
  • Leigh Newton - Kitara (2008)
  • Marc Bourgon - Basso (2008– )
  • Johnathan Ibay - Kitara (2008– )

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EP:t ja muut julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]